© Seinäjoen kaupunki Kirkkokatu 6, PL 215, 60101 SEINÄJOKI
Puh. (06) 416 2111 vaihde, av. klo 8.00 - 15.45, Faksi (06) 425 5203, info@seinajoki.fi
                                                                                                                                                                                                                       

 
Nurmon palvelutoimisto
Nurmontie 7 (ent.Keskustie)
60550 Nurmo
p. (06) 416 7300/info
f. (06) 416 7313
nurmon.palvelutoimisto@seinajoki.fi

Nurmon kunta, Ylistaron kunta ja Seinäjoen kaupunki perustivat uuden Seinäjoen kaupungin 1.1.2009. Nurmon historia kuitenkin on ja pysyy.

Tämän sivun tekstiä ei päivitetä. Historia on historiaa. Näin oli vuonna 2008.

Perustamisvuosi 1868
Pinta-ala 361,75 km2, josta vesistöjä 14,54 km2
Tuloveroprosentti 19,00
Asukasluku (26.10.2008) 12 653

Väestön ikärakenne
0-14 vuotiaita    23,0 %
15-64 vuotiaita  66,1 %
65 - vuotiaat      10,9 %

Elinkeinorakenne
Alkutuotanto        4,1 %
Teollisuus           45,3 %
Rakennustoiminta 5,4 %
Palvelut              45,2 %

Ystävyyskunnat
Åsele, Ruotsi
Rakvere, Viro
Somerü, Viro
Alstahaug, Norja

Vaakuna Ahti Hammarin suunnittelema ja Sisäasiainministeriön 15.2.1955 vahvistama. Vihreä väri vaakunassa kuvaa alkutuotantoa eli maataloutta. Alasin ja  sen ympärillä olevat neljä kulkusta kuvaavat kyläseppien ja heidän pajoissaan valmistamiensa kulkusten valuperinnettä ja nykyistä teollistunutta ja  yrittäjähenkistä Nurmoa. 1900-luvun alussa valmistivat Nurmon kyläsepät parhaimmillaan 11 000 kulkusta, tumplaria ja peltrua, joita myytiin Pietaria ja Tukholmaa myöten.


**********************************

Nurmon Historia -kirjat osat I-III

Kirjoja myytävänä Nurmon palvelutoimiston info-pisteestä, puh. (06) 416 7300
tai nurmon.palvelutoimisto[at]seinajoki.fi
hintaan
Osa I        15 euroa
Osa II       25 euroa
Osa III      15 euroa
Yhteensä kaikki osat  40 euroa.
Historia I kertoo historiallisen asutuksen alusta kunnallishallinnon perustamiseen, kirjoittanut Armas Luukko.
Historia II kertoo ajasta kunnallishallinnon perustamisesta toisen maailmansodan päättymiseen, kirjoittanut Aarre Läntinen.
Historia III kertoo kilpaurheilusta ja liikuntaharrastuksista entisajoista 1900-luvun viimeiselle vuosikymmenelle, yhteiskuntahistoriallinen tutkimus, kirjoittanut Olavi Latikka.

Haku kaupungin sivuilta: